Sain luettua nyt tässä loman aikana Clicker Gundog (Helen Phillips) kirjan loppuun. Kirjahan on tavallaan "gundog" kirja jossa opetetaan asioita naksulla ja positiivisella vahvistamisella.Myöskin hyvin relvanttia on että kirassa opetetaan kaikki osissa jota myöhemmin yhdistetään laajoiksi kokonaisuuksiksi. Itse en lähde naksutteleen "NOME" juttuja koirilleni mutta siinä se pointti onkin ei sitä naksua tarvita jotta voi kouluttaa "positiivisesti" ja osissa. Kirjassa tietenkin panostetaan siihen että positiivisellä koulutuksella koirasta tulee enmmän ajatteleva ja ongelmia ratkova koira kuin robootti joka ei "uskalla" tehdä mitään.  Tässä muutama esille tuleva mielenkiintoinen asia:

*Opeta koira uimaan "erikseen" kehu kun ui hyvin ja auta koira oppimaan hyvä uintitekniikka
*Opeta koira ravistamaan käskystä erikseen (liittyy vesipalautuksiin) ennen kun lähdet opettaa vesinoutoja esim pihalla voi tipotella kannulla vettä päälle jotta saa ravistus reaktion ja liittää siihen sanan ja tietty palkka kun ravistaa.
*Opeta koira erikseen hyppäämään "esteen" yli käsystä, käytä luonnon esteitä hyväkseen
*Kirjassa opetetaan pillistä "pysähtyminen"/katsominen niin että palkatan kun koira katsoo sinua esim lenkillä metsässä, sille heitetään sitten palkka. Tehtävissä käytetään esim aitoja tai muita "esteitä" hyväkseen että koira ei pääse niin lähelle omistajaa vaan "joutuu" olemaan kauempaa ja kun katsoo niin palkataan ja pikkuhiljaa yhdistetään siihen pysähdys merkki/käsky. Kuitenkin aloitetaan pysähdys käskyn opettaminen tutussa ympäsristössä ihan istumisen kautta mutta tavallaan koira on jo "Luonnossa" opittu ottamaan kontaktia kauempaa johon on sitten helppo yhdistää pysähdys käsky. Kun palkkaa taakse namilla niin koiran pitää vaan mennä luvalla hakemaan palkkaa ei saa rynnätä palkan perään.
*suunnat opetaan koskeutusalustalla
*Sitten kirjassa on aika pitkä kappale siitä että missä "tilassa" koira on; onko liian kuumana, silloin ei tehdä mitään vaan yritetään löytää keino miten saa purettua sen kumuuden niin että koira taas pystyy työskentelemään ja ottamaan käskyjä vastaan. Esim hän käyttää joillekin koirilleen vetoleikkiä purkaakseen tilan. Periaatteessa pitää oppia tuntemaan oman koiran että missä nyt mennään, hän myös mittaa koiran sykkeen levossa, työssä, metsällä ,kokeessa, nukkuessa jne
*Puhutaan myös että mikä palkitsee koiraa, opi tietämään mikä palkitsee sinun koiraa eniten missäkin tilanteessa.Käytä hyväkseen sitä että työnteko palkitsee noudot jne. Huomaa ero että onko se työnteko annettu palkka vai koiran työskentelyä itselleen silloin se "palkka" ei vahvista ohjaajan ja koiran yhteistyötä. Hän myös leikkii koiran kanssa palkkioksi.
*opeta koirasi rentoutumaan tilanteessa kun tilanteessa
*koira opetetaan asteittan kulkemaan sivulla (seuraamaan) tavallaan opetetaan koira seisomaan sivullasi ensin ennen kun koira opetetaan seuraamaan sivulla,eli opetetaan paikka jossa koiran kuuluu kulkea.Kun harjoitukset edistyy niin lisätään häiriöitä. Jos koira edistää seuraamis harjoituksissa niin psyähdystään ja odotetaan että koira palaa sivulle ja lasketaan kymmeneen, muuten koirasta tulee jo-jo. Koira voi palkata seuraamisharjoituksissa esim vapaa käskyllä (saa mennä haistelemaan...)
*kaikissa harjoituksissa häiriöitä lisätään vähitellen, kotioloista metsästystilanteisiin.
*nouto harjoitukset pilkotaan pieneen osiin ja kun noudot on yhdistetty ketjuksi niin harjoitellaan noutoja ja kantamista eri maastoissa, kiivetään rappuja, hypätään esteiteä, kävellään/noudetaan eri maastoissa jne Noudetaan eri mallisia ja tuntuisia esineitä ei vaan dameja ja riistoja - sitten vasta voi sanoa että noudot ovat varmoja
*harjoituksena on esimerkki sitä jos koira ei mielellään palauta ohjaajalleen esineitä niin lähdetään opettaa koira palauttamaan laatikoon tai koriin esineitä (tavallaan temppu että koira siivoaa lelunsa laatikkoon) lopuksi laatikko laitetaan ohjaajan jalkojen juureen. Seuraava askel on että ohjaajan käsi on ojennettuna laatikossa ja lopuksi laatikko häivytetään pois....
*treenataan dameilla ja riistoilla sekaisin hallinta tehtävissä, se noudetaan mihin ohjaajan käsi näyttää

Paljon muitakin asioita tuli esiin mutta tässä päälimmäiset mitä muistan, osa asioista on mielestäni opetettu liian paljon osissa mutta suurin osa asioista olisi todellakin syytä opettaa osissa ja käyttäen eri palkkioita hyväkseen.Kirjassa on jonkun verran myös miten seisojia opetetaan niihn tarkoittuihin tehtäviin mutta niitäkin on mielenkiintoista lukea. Hyöty tämän tyyppisestä koulutuksesta on varmaan se että harjoitukset painottuu koiran ja ohjaajan yhteistyöhän ja hallintaan enemmän ja silloin se koira on paremmin hanskassa tehdään vähemmän tehtäviä jossa koira saa "haahuila" eikä sille tule sitten sitä tapaa vaan on aina hallinnassa mutta luotetaan geeneihin että koira kuitenkin metsästää.

Kirjassa Gun dog Training Spaniels and retrivers on hyvä lausahdus minun mielestä: "Most important of all the trainer must be in control of his own temper, since no owner can expect to control an animal if he has not first learned to control himself"

http://www.metsastysnoutajat.com/koulutus2.htm  Jyry Tuominen

Tätä asiaa ei kannata harjoitella jos koiralla on puutteita noutamisessa, palauttamisessa tai luovuttamisessa. Jos paikallaan pysymisessä on ongelmia, voi koiran aina pitää kytkettynä.

Harjoittelussa tarvitaan aina vähintäin yksi avustaja. Avustaja menee etumaastoon jonka on hyvä olla niin peitteistä ettei avustaja näy. Koira pistetään viereen istumaan ja ohjaaja kyykistyy koiran viereen niin, että ampuma-asennossa oleva ase on lähes koiran pään tasolla. Ase suunnataan tulevan heiton suuntaan ja koiralla on oltava tällöin mahdollisuus nähdä aseen piippu selvästi.

Avustaja käyttää koiran kiinnostuksen herättämiseksi ääntä ennen heittoa, joka seuraa välittömästi ääntelyä. Koiran noudettua pudotuksen toistetaan sama muutaman kerran. Tämän jälkeen avustaja menee koiran huomaamatta toiseen paikkaan ja koiran ohjaaja kääntää asetta avustajan suuntaan selvästi ja korostetusti, mutta rauhallisesti, ja kun ase osoittaa avustajan suuntaan tulee jälleen ääntä ja sitä seuraa heitto. Sama toistetaan muutaman kerran aseenkääntöineen.

Aseenkääntö on aluksi hyvä tehdä vasemmalle, jos koira istuu vasemmalla puolella. Näin tehden saadaan aseen piipulla ja oman vartalon käännöllä helpommin koiran pää kääntymään haluttuun suuntaan. Kun kääntyminen vasemmalle alkaa sujua, siirtyy avustaja koiran huomaamatta enemmän oikealle, ja jälleen käännetään asetta rauhallisesti oikealle, jota seuraa välittömästi ääntelyä, ja heitto heti perään.

Koskaan ei pidä käyttää esimerkiksi omaa kättään apuna koiran kääntämisessä, koska tarkoitus on opettaa koiraa seuraamaan vain aseen piippua ja jatkossa ampujaa, sekä aseenpiippua. Kun koira osaa seurata ohjaajan ja aseen kääntymistä tällä tavoin voidaan mukaan ottaa laukaus.

Ammuttaessa aloitetaan kaikki alusta. Ensin osoitetaan aseella suoraan eteen, ammutaan ja sitä seuraa heitto. Seuraavaksi kääntyminen aseen mukana ja taas laukausta seuraa heitto.

Jos koira osaa kaksoismarkkeerauksen voidaan harjoittelussa käyttää kahta avustajaa, jotka ovat koirasta katsoen leveässä kulmassa. Koiran suuntaaminen tehdään esimerkiksi ensin vasemmalle ja sen jälkeen rauhallisesti oikealle.

http://www.metsastysnoutajat.com/artik4.htm  Harri Siven

Ennen toteutusta
Listaampa muutamia asioita, jotka tulisi ottaa huomioon ennen harjoituksen toteutusta. Tietysti asioiden painopisteet riippuvat koiran tasosta ja sille tehtävän harjoituksen luonteesta.

- Mitä haluat harjoitella

- Maastovaatimus (vettä, kosteikkoa, peitteistä, jne.)

- Motivointi ?

- Riistoilla vai dameilla (minkä värisillä)

- Tuleeko koiran löytää helposti vai ei

- Häiriötekijät / häirinnät (onko vai tarvitaanko)

- Matkat / pituudet

- Onko mahdollinen avustaja näkyvissä vai ei ja miksi

- Etukäteisinfo avustajalle, ei toivotuissa tilanteissa

- Mieti valmiiksi kuinka puutut asiaan, jos joku menee pieleen

- Tarvitaanko laukauksia ja miksi

- Ylitetäänkö esteitä (ojat tai muut maastonmuutokset )

- Tuleeko toistoja riittävästi

- Oppiiko koira harjoituksesta jotain

Huomioon otettavia asioita on paljon ja suunnittelu saattaa kuulostaa perin työläältä. Harjoituskertojen myötä asioista tulee jollain tavalla itsestään selvyyksiä eikä niitä tarvitse enää miettiä kaavamaisesti. Silti kokeneenkin kouluttajan on hyvä aina välillä pysähtyä pohdiskelemaan, onko kaikki mahdolliset ja tarpeelliset asiat otettu huomioon ennen harjoitusta.

http://www.metsastysnoutajat.com/artik2b.htm   Antti Nurmi

Harjoituksia on kahdenlaisia: joko niitä, joissa koira ei saa liian helposti löytää dummyja (esim. haku) ja niitä, joissa helppo löytyminen on eduksi (esim. ohjaus). On hyödyllistä omistaa erivärisiä noutoesineitä. Koirahan näkee helposti valkoisen, mutta vihreän ja punaisen se näkee huonosti ja lähes samanvärisenä. Oikeastaan riittää, kun repussa on sekä valkoisia että punaisia dummyja. Ohjaajan on yhtä helppoa löytää molemmat, paljon helpompi kuin vihreän dummyn hakeminen maastosta.
 

 

Sten Christoffersson Lintukoirat Koulutus ja metsästys
Kun annat pennun kuulla ensimmäisen kerran ampumista, mukana on oltava kaksi henkilöä, joista toinen ampuu ja toinen istuu pennun luonaja tarkkailee, miten se reagoi.Jos et itse voi olla koiran luona, siinä on oltava joku, jonka pentu tuntee hyvin ja johon se ehdottomasti luottaa. Minä käytän aivan ensimmäisillä kerroilla 5,6mm starttpistoolia ja vaihdan sen haulikkoon, kun olen todennut, ettei pentu välitä siitä tippaakaan.

Laukaise starttipistooli ensimmäisellä kerralle moneen kymmenen metrin päässä. Järjestä pennulle jotain hauskaa puuhuaa, äläkä näytä mahdollista jännittämistä. Anna ampujalle merkki tavalla, jota pentu ei ymmärrä, äläkä missään tapauksessa reagoi itse pamauksen sen kummemmin positiivisesti kuin negatiivisestiaan. Ole ihan tavallisesti. Luultavasti pentu katsoo hämmästyneenä laukauksen suuntaan ja sitten sinuun. Juttele sille ystävällisesti ja innostavasti ja jatka sitä mitä olitte tekemässä. Jos pentu ei välitä pamauksesta tai näyttää unohtavan sen muutamassa sekunnissa, voit antaa avustajasi ampua vielä yhden laukauksen. Lopeta kuitekin jos näet pennussa vähäisintäkään pelkäämisen merkkiä.

1/2002 Nuusku Koulutamme nuorta noutajaa. Pentti Åman ja Ari Huttunen
Jos on pelkoa siitä ettei pentu ole perinnyt hyvin voimakasta riistaverta, sitä kannattaa tutustuttaa eri riistoihin jo luovutusiässä. Alusta asti kannattaa kehittää vainun käyttöä, esim vetää varista pieni matka maata pitkin. Hyvin nuoret pennut eivät kuitenkaan ole vaistoiltaan valmiita j ajotkut tulkitsevat herkästi esim variksen ja harakan ruoaksi. Kun myöhemmin hampaat ovat vaihtuneet riistaa pitää näyttää sopivast. Tappoliikkeet, ravistelu tms, ovat merkkejä siitä että on liian aikaista. Mikä on sopivaa? Varmuus siitä, että pentu on innoistunut riistasta. Varmistuakseen ei tarvitse aina antaa riistaa edes suuhun asti pennulle! Harjoitellaan ensin dameilla. Kun damin nouto sujuu hyvin ja rauhallisin ottei, aloitetaan esim lokilla, joka on varista painavampi. Riistasta ei tehdä maailamn ihmeellisin asia, vaan normalia toimintaa. Kun nuori noutaja osaa tehdä hyvät palautukset myös riistoilla, voidaan mennä eteenpäin.

 4/04 Labradori Metsästys koulutusta videolta - The young labrador Teksti Maarit Nikkanen

..Videolla Stanin nuori koira tutustutetaan laukaukseen. Stanilla on avustaja 100m päässä, josta ammutaan starttipyssyllä ensin yksi laukaus. Pentu kiinostuu laukauksesta, mutta pysyy paikallaan, joten Stan kutsuu avustajan puolet lähemmäs ampumaan.Lopulta hän ampuu starttipistoolilla itse koiran viressä. Jos tulee vähänkin ongelmia, niin Stan kehottaa jättämään ampumisen sikseen ja palamaan asiaan myöhemmin. -Älä kiiruhda ja koirasta tulee paukkuarka, hän vannoo. Käyttökelpoinen idea haulikkottomille oli Stanin harjoituksissa käyttämä pitkä keppi. Sen avulla koira oppii seuraamaan haulikon pippua. Stan pitää keppiä kädessa starttipistoolin kanssa.

4/2006 Nuusku Kesäleirin ruotsalaiskouluttajien ajatuksia osa2
Nille koirille , jolla oli vaihtamisongelma. Sörem heitti pienelle alueelle dameja metrin välein ja jäi seisomaan alueen reunaan. Koira, jolla oli vaihto-oneglma, lähetettiin noutoon. Kun se oli ottanut damin suuhunsa, ohjaaja vihelsi heti luoksetulon ja kannusti nopeaan palautukseen  suullisesti ja taputtamalla  käsiään edessä. Jo skoira katseli muualle dami suussa, niin ohjaaja ja Sören mörisivät kioralle kieltäen tekemästä muuta kuin damin palautusta. Ohjaajan tulisi olla erittäin aktiivinen ja tarkkaavainenm ettei koira päässyt vaihtamaan eikä edes miettimään muuta kuin nopeaa palautusta. Herkempi koira voi pelästyä murisevia tomitsijoita ja mennä lukkoon , joten ohjaajan on tunnettava koiransa ja tiedettävä, mitä kuormitusta se kestää. Kun koira ei vaihda damia lähietäisyydeltä, lähetysmatka pidennetetään. Jos mukana on avustaja, niin hän voi jäädä ärähtämään koiralle. Koiran paluttaessa Sören heittin damin sen jalkojen eteen. Jos pelkoa on että koira vaihtaa, kannattaa noutoja harjoitella yhdellä damilla. damin vaihtamatta jättäminen harjoitellaan sitten erillisellä harjoituksella.

4/2006 Nuusku Kesäleirin ruotsalaiskouluttajien ajatuksia osa2

• Jos koira yritti karata paukkunoutoon, sitä ei saannut lähettää ollenkaan, vaan Marie siirsi noutovuoron toiselle koiralle. Koiran on odotettva vuoroaan rauhallisesti ja saa siitä palkaksi noudon. Yli-innokkaalle koiralle voi antaa yllättäen linja lähetyksen hän kehotti.
• Jos koira karkaa noutoon, on varmistettava, ettei se toista kertaa karkaa esim käden liikkeestä. Harjoituksissa voi heilutella kättä koiran vieressä, tai tehdä muita liikkeitä, joista koira ei saa karata noutoon.
• Voi myös puhua sanoa vääriä lähetyssanoja eikä koira saa lähteä näistäkään ärsykeistä matkaan. Harjoituskaveri voi sanoa jonkun numeron aivan kuten tuomari antaa kokeessakin lähetysluvan, eikä koira saa ähetä siitäkään vinkistä. Se lähtee liikkeelle vain tietystä ohjaajan sanasta, opettajat painoittivat.
• Jos koira on taippariotteessa hihnassa, ohjaajan on odotettava muutama sekunti, ennen lähetystä. Koira ei saa lähteä heti kun taippariote kaulalta helittää.
• Kun koiran takapuoli nousee lähettäessä, seo nhyvä asia ja osoittaa koiran innostuneisuutta. Sitä ei tarvits istuttaa uudelleen, vaan sen voi lähettää puolli-istuma  asennosta, Marie selosti harjoituksissa.
• Jollei koira istu suorassa lähetyksessä, ohjaajan kannattaa ottaa askel eteenpäin. Missään tapauksessa ei kannata läpsytellä reiteen ja houkutella koiraa siten oikeaan asentoon, kouluttajat muistuttivat.
• Harjoituksissa nähtiin tyylejä, missä koira huiskaistiin matkaan tai koiraa aseteltiin ja sihdattiin minuuttikaupalla ennen lähetystä. Lähetyksissä ei saa kiirehtiä, muttei pidä puuduttaakaan tai hermostuttaa koiraa viivyttämällä.

• ei heittoja
• muistiharjoituksia (nouto esine viedän yhdessä)
• paljon kantamista hihnassa
• vie damin jättää koiran istumaan - hakee damin itse - kun koira rauhallinen - koira pääsee noutoon
• jos koira pääsee karkaamaan noutoon - varmista että aina on joku nappaamassa damin pois
• jälkiharjoituksia
  
• kontaktiharjoituksia
• koiran "kuumus" johtuu monesti väärästä koulutustavasta, liian nuorena-liian paljon!
• perus nouto treenit tauolle
• jos treenaat markkerauksia - sinä valitset noutojärjestyksen
  

first dog down=koira ei löydä haavoittunutta riistaa(joka tuomarin arvion mukaan on  saatavissa talteen) jonka putoaminen se on  nähnyt ja jota se on heti  lähetetty noutamaan. Riista ei löydy  kenenkän muunkaan koiran toimesta.

eye-wipe= kerran menetetty mahdollisuus löytää riista, kun toinen koira, samoilla ehdoilla onnistuu löytämään riistan tai tuomarit käyvät hakemassa sen

paukkonouto=jo koira jättää ohjaajansa  ilman lupaa aikomuksena noutaa, ja ohjaaja joutuu pysäyttämään koiran

1/2005 Nuusku. Vinkkejä  Metsästyskokeisiin. Teksti: Jouko Bruun
Olosuhteet
Olosuhteet koostuvar tuulesta, ilman lämpötilasta ja säätyypistä, joista tuuli on tärkein ohjaajan ja koiran kannalta.Tuuli on koiralle parasta vainun käytön kannalta, mutta toisaalta tuuli voi olla myö spahinta. Haussa koira tulisi lähettää tuulen alle, samoin ohjaustehtävissä koira kannattaisi pitää tuulen alla, mikäli se vain on mahdollista koiran ohjattavuuden j atehtävän luonteen puolesta.
Maaston lukeminen ja omankoiran tunteminen
Koemaastot yleensä muodostuvat kolmesta eri maastoalueesta: vesialueesta, vesijättömaasta ja ns kovasta maasta. Maaston lukemisesta päästään suoraan seuraavan kohtaan eli oman koiran vahvudet ja heikkouksien tuntemiseen. Koirilla on yleensä jokin mielimaasto, yhdet uivat, toiset ramppaavat kovalla maalla ja jotkut viihtyvät lötteikköalueilla, mutta toki koiran tulisi hallita kaikki maastotyypit. Etenkin haussa koiran vahvuutta on suositeltavaa käyttää hyväksi varsinkin koiran edetessä hakualueella eli koira saadaan etenemään syvyyttä tai leveyttä sen luonnollista kulkureittiä.
Koiran sijoittaminen
Koiran oikea sijoittaminen on markkeerauksissa ehdoton, smoin ohjaustehtävissä. Koiralla tule olla mahdollisimman vapaa näkökenttä eteenpäin (lähetyssuuntaan/suuntiin) mutta myös alaspäin. Mitä alemmas koira näkee tiputuksen maahan/veteen tuon, sen helpompi se on paikantaa tarkasti. On hyvä katsoa onko lähetyspaikalla esimerkiksi jotain kohoumaa, johon koiran saa istumaan. Jos kyseessä on heinikkoon tallattu lähetyspaikka, näkee koira yleensä takareunasta parhaiten. Lähetyspaikalla kannattaa mutenkin käydä kyykkyyn jotta pystyy hahmottaa alueen nimenomaan koiran kannalta. Lisäksi koira on vielä sijoitettava oikein ampujaan nähden!
Oma sijoittuminen
Koiran ohjaaja ei tarvitse könöttää koko ajan koiran vasemmalla puolella. Jos koira on varam paikalla pysyjä, ohjaaja voi olla koirasta kauempanakin.
Ulkoisia häiriöitä voi vallan mainiosti yrittää minimoida. Koiran ohjaaja voi peittää itse näitä tekijöitä järkevällä sijoittumisella esimerkiksi rajaamalla koiran näkökentästä pois veneen, toimitsijat, tuomarin, makkaran mutustelijan ym. joihin koira saattaa turhaan kiinnittää huomiota. lisäksi ohjaaja voi olla esteenä vaikka koiran pyörhrämiselle ohjauksen lähetyksessä vikasuuntaan hakualueelle, riistapussille tai muhun epätoivottuun suuntaan Hakutehtävässä taas ohjaaja miettii lähetyspaikan siirtymiset, kuten miloin lähettää ja mistä kohdasta. Myös luovutuspaikat ovat tärkeitä, ja ohjaajan tulisikin ajatella seuraava tehtävä tai lähetyspaikkaa. Ajatusta on suotavaa uhrata sille mistä koiran on helpoin tulla ohjaajan tykö ja mistä sen on vaarattomin palauttaa. Ei ole yhdentekevää pohtia sitäkään, mistä on helpoin jatkaa koetta jouhevasti luovutuksen jälkeen.
Yleistä
Koetta seuratessa on opettavaista katsella, kuinka muut ohjaajat suoriutuvat annetuista tehtävistä ja millaisilla tuloksilla. ..Turha kiire koiran lähetyksessä ei yleensä paranna onnistumista pikemmin päinvastoin. Markkeerauksissa koiran tulisi olla rauhallinen ja keskittynyt ja ohjaajan huomio täysin koirassa. Noutolupa on osattava antaa täsmälleen oikealla hetkellä.

01/2005 Labradori. Amerikkalaisessa metsästyskoulutuksessa harjoitellaan ylösajoa. Teksti: Maarit Nikkanen

..tutustutetaan koira houkutuskuviin, jottei se jahdissa (kuvia myös kokeissa) reagoisi niihin ikä vahingossakaan toisi niitä ohjaajalleen noudoissa. Ensiksi Charles kävelyttää koiraa maalla vapaan a kuvien keskellä. Sen jälkeen hän heittää damin kuvien väliin ja lopulta kuven taakse, niin että koira juoksee kuvien läpi damille. Vesimarkkeerauksissa kannattaisi käyttää jo aikaisissa vaiheessa sorsakuvia häiriönä koirlle.

02/2005 Nuusku. Koira Kuntoon kokeisiin ja jahteihin Teksti: Sari Alho

..Useinmiten ei olekaan kyse varsinaisesta hakuinnon lopumisesta, vaan kun koira alkaa väsyttää, myös sen into varsinkin itsenäisyyttä vaativan hakutyöskentelyn loppuu.Lisäksi kieli pitkällä läähättävä koira ei voi käyttää nenäänsä yhtä tehokkaasti ja riistojen löytyminen vaikeutuu, mikä osaltaan vaikuttaa haun laatuun...Koiran kunnon mittaaminen on hankala. Vaaka on oikeastaan mittari, mutta sekin on epäluotettava; hyväkuntoinen, lihaksikas koira saattaa painaa enemmän kuin huonokuntoisempi, pullea kaverinsa. Lihakset painaa enemmän kuin läski! Ensimmäiseksi tarkistetaan koiran lihavuus tai laihuus. Vanha ohje "kokeile kylkiluiden päältä, tuntuvatko kylkiluut" on ihan hyvä, mutta liittäisin siihen vielävyötärön tunnustelu, tai oikeammin: noutajalla pitää näkyä vyötärö.Eli kylkiluut ovat kaarevat, ja niiden takan ennen lonkka ja vyötärö, jonka pitää olla noutajan selän selvästi kapein kohta. Lonkkaluut eivät kuitenkaan saa törröttää näkyvissä, silloin koira on liian laiha eikä pysty kasvattamaan lihaksia eikä kuntoaan.Seuraavaksi ovat vuorossaan lihakset. Tuntuvatko koiran reidet kovilta ulkopuolelta?Useimmilla on suhteellisen hyvät lihakset näin tunnustellen. Seuravaksi tunnustele koiran reisiä sisäpuolelta. Tuntuuko tyhjältä? Sisäpuolen reisilihakset kasvavat vasta kovakuntoiselle koiralle. Tunnustele myös koiran etujalkojen lihaksia. Kunnin "pattien" pitäisi tuntua olkavarressa, vertaa ihmisen "hauikset".

Tuntuuko että koira eiole kovin lihaksikas? Sitten se ei myöskään olekovin hyvässä kunnossa. Hyvä kunto on harrastus ja metsästynoutajalle perusedellytys, jotta se jaksaa työskennellä innokkaasti. Ihanne on että noutaja on läpi vuoden hyväkuntoinen ja koe- ja metsästykauden ajan huippukunnossa. Koira myös pysyy terveemepänä kunlihas kunto, liikunta ja ravinto ovat koko vuoden ja koko koiran eliniän tasapainossa, eikä koiran tarvitse #revittää# enne koe- ja metsästykauden alkua liikaa tai liian nopeasti.

Koiraa voi lenkittää tai liikuttaa monin tavoin. Ehdottomasti parasta liikuntaa on vapaana juokseminen pehmeällä., vaihtelevalla alustalla, siis metsässä. Koiralle on erittäij vaikeata saada hyvä kunto ja hyvät lihakset pelkästään hihnalenkityksellä, vaikka kävelisi 10km päivässä.

Koiran lihakset alkavat rakentua jo aiavn pikkupentuvaiheessa eli noin 4 viikon ikäsestä. olisikin erittäin tärkeätä, että pentu saa liikkua runsaasti päivittäin kasvattajan luona alustalla joka ei ole liukas, ja tietysti mahdollisuuksien mukaan paljon ulkona erillaisissa paikoissa, hyppien ja kiipeillen. Alle vuoden koiran olisi tärkeätä liikkua päivittäin vapaana, ja lisäksi pari kerta viikossa leikkiä ja telmiä samanpainoisen pennun kanssa.Näin lihakset kehittyvät hiljalleen ja monipuolisesti. Liikuntaa lisätään viikottain tasaisesti koko koiran kasvuiän. Ei siis keran viikossa viisi kilometriä, muut päivät levossa, vaan kuusi kerta aviikossa pari kilometria päivässä! Kun koiran kasvu on pysähtynyt (noin vuoden iässä), voidaan aloittaa kunnon ja lihasten systemaattinen rakentaminen.

Tärkeää on liikunnan säännöllisyys. Liikunnan määrää lisätään hitaasti, mutta koko ajan kunnes saavutetaan toivottu taso.

Erinomainen tapa nostaa kuntoa on uittaminen. Harva noutaja(kaan)ui vapaehtoisesti tunnin kerrallaan, mutta veneenkanssa tai kuten meillä on tapana, uimapatjan kanssa, uittaminen on helppoa..

..Lähes yhtä tärkeätä kuin liikunta on lepo. ..Viikosta yksi päivä kannattaa pyhittää lähes täydellisesti levolle, sillä lihakset kasvavat ja koira palautuu levossa...

 

2/2004 Labradori Ruotsalaisia oppeja saamassa Tekst: Maarit Nikkanen
Jos koira karkailee lähetyksessä, aseta koira lähetysasentoon, mutta älä lähetäkään koiraa. Muuta paikkaa, ota seuraamsita ja aseta koira uudelleen ja nyt lähetä. Näin koira ei koskaan tiedä, oletko varmasti lähettämässä sen vai et ja karkaamiset vähenevät.

Labradori 02/2004 Ruotsalaisia oppeja saamassa.Teksti Maarit Nikkanen
"Anders  (Anders Karlsson Ruotsista) havaitsi WTssä, että koira ei kauempaa pysty erottamaan ohjaajansa tummaa taustaa vasten.Hän kehottiohjaamaan hattu, valkoinen paperi tai nenäliina kädessä jotta koira näkisi ihmisryhmästä oikean käskynjakaajan.Pukeutumisessa kannaattaisi suosia vaaleaa väriä. Ohjaajan pitäisi käyttää selkeämmin kehon kieltä eli ohjatessaan kurottua reilusti oikealle ja vasemmalla, jotta koira ei erehdy tulkitsemaan muiden ihmisten liikkeitä ohjaukseksi.

Nuusku 01/2003  Nuoren koiran talviharjoittelu. Teksti: Matti Tenhunen
1. Träspillin omistaja tulee välittömästi hankia muovi-tai luupilli, ellei halua repiä pilliä huulista nahkojen kera. 2. Damit tulee kuivata harjoitusten jälkeen ja "pakastaa" ne ulkolämpötilaan ennen harjoituksia, koska tällöin ne ei kerää lunta madottomia määriä. Damia tulee myös olla riittävästi, jotta koiran ei tarvitse suorittaa 20 noutoa samalla damilla....

Nuusku 3/2006 (Kesäleirin Ruotsalaiskouluttajien ajatuksia osa1)
"Koira saa lähettää noutoon vaan suullisesta käskystä. Kouluttajat kehottivat kaikkia miettimään järkevintä lähetyssanaa. Jos kaikki lähettävät koiransa "hae"käskyllä, niin vieruskaverin käsky voi lähettää värän koiran liikkeelle. Ruotsalaiset käyttävät koiran nimeä markkeeraus lähetyksissä. Kannattaa harjoitella niin ,että vieruskaveri yrittääsaada koiran noutoon omilla käskyillään. Kiihkeitä tilanteita harjoituksissa rakentamalla säästyy siltä että kokeesa karkaisi toisen käskystä."Ohjaajalla on oltava käsitys siitä miten hän lähettää koiransa matkaan.Kannattaa tehdä muutama kuivaharjoittelu ilman koiraa ja katsoa, mikä opn itselle parhain lähetystyyli. Koiran pitää katsoa sinne minne se lähetetään. Sitä ei pidä lähettää, jos se katsoo väärään suuntaan.Ohjaaja voi ottaa askelmia lähetys suuntaan , jotta koiran rintamasuunnan saa oikeaksi.Lähetyshetki on se, kun koiraa katsoo kohteeseen. Lähetyksissä koiraan ei koskaa saa koskea. Sitä voi kehua kun katsoo oikeaan suuntaan..Ohjaajan käsi ei saa heilua."

Nuusku 3/2006 (Kesäleirin Ruotsalaiskouluttajien ajatuksia osa1)
"Tehtävien suunnitteluun kannattaa uhrata aikaa. On pohdittava etukäteen myös sitä, mitä tehdään, jos harjoitus ei sujukaan suunnitelmien mukaisesti. Harjoitukset aloitetaan ajatellen positiivisesti:koira onnistuu. Älä aloita treenejä "ei se kuitenkaan pysy paikallaan mielialalla" Jos koira tekee harjoituksissa väärin , korjaa virhe, j akoira oppii lopulta pysymään paikallaan. Älä välttele niitä asioita, missä koirallasi on vaikeuksia, vaan harjoittele juuri niitä ja tee koirasi niissä vahvaksi, kouluttajat tsemppasivat."

Nuusku 3/2006 (Kesäleirin Ruotsalaiskouluttajien ajatuksia osa1)
"Jo ennen lähetystä pillin pitäisi olla ohjaajan suussa. Ohjaaja voi hyvin puhua pilli suussa..""Lähetysken jälkeen ohjaajan on varauduttava kaikkeen:hänen on oltava valmiina kannustamaan koiraa, jos se epäröi etenemisessä;hänen tulee olla valmiina pysäyttämään ja ohjaamaan koiraa;hänen tulee aavistaa sen aikeet eli peitellä sen mahdolliset virheet ja tukea heikoissa kohdissa ohjauksellaan. Ohjaajan tulee myös osata olla hiljaa, jotta koira voi näyttää kykynsä.""Koiran toimintaan puututaan kokeessa vain tarpeen mukaan,Harjoituksien aikana ohjaajan tarveharkinta kehittyy ja hän osaa toimia parhaimalla mahdollisella tavallakokeessa,.."Tätä kehitystä ohjaajassa ei tapahdu, jollei hän ota harjoitustilanteet tosissaan ja ole aktiivinen: seuraa koiransa jokaista liikettä, toimii enne virhetilanteita, reagoi virheisiin ja siten opi koiranlukutaitoa. Ohjaajalle ei saa riittää se, että dami löytyy. MITEN koira löytää damin ja MITEN sen palauttaa, ovat erittäin tärkeitä asioita, jotta metsästyksessä riist alöytyy nopeasti vaikeastakin paikasata ja palautuu varamsti käteen.

Nuusku 3/2006 (Kesäleirin Ruotsalaiskouluttajien ajatuksia osa1)
"Kurituksesta ei saa tulla tapa, sen täytyy johtaa johonkin, sillä on oltava seurauksia.Koiran on ymmärrettävä, mistä rangaistus tulee..." Jatkuva remmistä nykiminen tai epäjohdonmukainen tyyli, missä rangaistus tulee joskus mutta ei aina,eivät johda mihinkään, kouluttajat päivittelee näkemäänsä. Rangaistaessa ohjaajan on käytettävä matalampaa murisevaa ääntä ja keuhuessa korkeampaa ääntä.Näin koiralle selviää helposti, mistä on kyse.Harjoituksia ei päätetä siihen, että koira on onneton.Korjauksien jälkeen tulee kiitos oikeasta suorituksesta ja harjoitus päättyy onnistumiseen.Koiralle kerrotaan mikö on oikein ja mikä väärin.Kun sen elämä on mustavalkoista,siitä tulee itsevarmempi.""Koiraa ei kuitenkaan saa rangaista siitä, että on itse suunnitellut sille liian vaikean tehtävän ja se on epäonnistunut"!

Nuusku 3/2006 (Kesäleirin Ruotsalaiskouluttajien ajatuksia osa1)
"Sören ihmetteli moneen kertaan sitä, että suomalaiset ohjaajat seisovat harjoituksissa passiivesena, löysinä,liikkumatta, äänetönnä ja ponnetonna""Enemmän ääntä, uskallusta, elekieltä peliin kehottivat ohjaajat""Näin koira saa selkeän ja varman kuvan siitä, tekeekö se oikein vai väärin. "Suomalaisten pitäisi olla myös vartalollaan ilmaisullisempia.Ohjaajan tulee seistä ryhdikkäänä eikä hartiat kasassa.pilli suussa valmiina antamassa koiralleen ohjausta.Käsimerkkien tulee olla selkeitä eikä huiskauksia ja vartalon pitää taipua suuntien mukaan.Pilliin tulee saada lisää ääntä ja kokonaisuudessaan tulee olla urheilullisempi.."