Viikon lomailun jälkeen (käytiin Tukhomassa jne) oli tiedossa MEJÄ uurastus la-su. Eli lauantain tehtiin jäljet ja su oli kisat. Olen onnistunut hommaamaan kauheen flunssan itselleni joten oli todella fiksua olla 30 asteen helteellä rämpimässä metsässä 5h..tekemässä jälkeä. En tiennyt olisinko itkenyt vai naurannut kun oltiin loppusuoralla, vaatteet hiestä märät, vettä/mehua kulunut 3 litraa, päätä särki, jalat ihan loppu, naama täynnä hirvikärpäsiä ja muita ötököitä - olin kotona viiden maissa. Sitten pitäisi vielä muistaa sen toisen jäljen niin hyvin että pystyy opastamaan sen toiselle koiralle su...huhuh. Su sitten puoli kahdeksaksi Ypäjälle jälleen ja tulikin niin kauhee ukkosmyräkkä ja vesi sade että jouduttiin odottamaan sitä että kisat saadaan alkuun. Kahden tunnin tirsat otin autossa - odottaessa  korvessa kahdestaan murun kanssa, buranaa namaan että jaksaaa flunsassta huolimatta ...no sitten tuli tuomari & opas paikalle ja oltiin Murun kanssa vuorossa. Muru meni koko jäljen hienosti, teki vaan välillä mielettömiä tarkastus reittejä (varmaan hirven/peuran jälkiä) ja palasi kyllä aina jäljelle harmillisesti vaan kaksi tsekkaus rundia oli niin pitkiä että tuli kaksi hukkaa. Ojia oli paljon, kaaduin niihin itse pari kertaa, saappaat hörppäsi, olin nelin kontin, liti märkä, ukkosti koko jäljestyksen aikana, metsä oli kauheeta kauheeta hakkualuetta, satoi kaatmalla -olin liti märkä. Muru otti huvista kaiken irti ja jäljesti koko ajan välillä vaan pysähtyi juomaan ja vilvoittelemaan, söi muutaman läjän peuran paskaa myös matkalla siinä sitten vaan seistiin ja odotettiin että rouva on syönyt valmiiksi kaato sateessa - muina naisena jatkoi matkaa tyyliin ahaa tässä se jälki onkin taas....kyllä tuomariakin hymylytti. Jäljen päässä oli sorkkaa mitä Muru otti suuhun ja esitteli meille innoissaan....saatiin hienosta uurastuksesta AVO3 tulos johtuen 2 hukasta. Arvostelu tulee postissa joten en ole vielä lukenut sitä kun en pystynyt enään odottamaan kun oli niin kipee olo...eikä ollut kuivia vaatteita jäljellä....Heti oman suorituksen jälkeen minun piti opastaa oma tekemäni jäljen - eli sama matka taas rämpimistä - vuorossa oli lapukka narttu. Oli lähellä että hukkaisn jäljen pari kertaa kun koira lähti omille jäljilleen, olin törkeesti jättänyt avomerkkejä sinne sun tänne helopttaakseni omaa työtä...mutta siltikin meinasin eksyttää meitä. kun koira pääsi kaadolle lähdin heti purkaamaan jäljen takaperin..tajusin kun oli puolessa välin metsässä että mulla ei ole kännykkää jos eksyn....kaikki villit ajatukset lähti karhuista susistakin liikkeellee siellä yksin metsässä....onneksi löysin autolle märkänä kun rätti ja ajattelin kyllä että ensi kerralla maksan jollekin että tekee jäljen...

Huomaisn muuten jäljellä että Muru reagoi minun kropan liikkeisiin todella voimaakkaasti ja mutenkin minun olemukseen, välillä jäi mua kyselevästi tuijoittamaan mutta olin vaan hiljaa ja jatkoi matkaa.(tuijotti mu amyös ihmeissään kun olin rähmällään ojassa - kerran tuli tsekkaamaan olenko kunnossa kun kirosin..) Pystyn itse asiassa ohjaamaan sitä aika paljon kropalla siellä jäljellä - täytyykin harjoitella miten itse käyttäydyn siellä jäljellä. Murun vauhti oli paikka paikon liian luja taas mutta maasto teki sen että vauhtia ei tullut niin paljon kun yleensä.

Nyt sitten olen heti kättelyssä hirvittävässä flunsassa ja sairaslomalla. Murulla on ihan näinä päivinä alkamassa juoksut,  sekä Eddie että Biko on jo hiukan haistellut enemmän, toivonkin että alkaa tällä viikolla että syksyn kokeet ei jää kaikki väliin.Heti kun tervehdyn niin täytyy taas treenailla molempien kanssa. Eddien kanssa päätin että en mene VEPE soveltuvuuskokeeseen tänä vuonna koska haluan kisata "omassa rannassa" ja kokeita ei ole enään jäljellä + kaikki liikkeet ei ole loppuun hiottu vielä - toistoja ei ole ollut tarpeeksi.

Lisäilen taas pari uuttaa kuva treffeiltä linkin alle - ja yhteenveto treffeiltä tulee tässä jossakin vaiheessa kun saan aikaiseksi....