Perjantaina lähdin aamupäivällä kimppakyydillä kohti Iisalmea ja tutustumaan NOME- A kokeeseen.( Tässä linkki joss selostus mikä A-koe on). Hirvitti tuo matka jo etukäteen, mutta seurassa ajomatka meni kivasti. Oltiin illalla vasta perillä ja loppuilta menikin kun kotiutui mökkiin, Eddie sai kämppikseksi hemaisevan nartun mutta siitä huolimatta yhteiselo sujui mainiosti. Muru oli Samulin kanssa kotona. Lauantaina päästiin seuraamaan A-koetta jossa oli 10 osallistujaa ja varmasti siinä oli Suomen menestyksellisimpiä labbiksia tällä hetkellä, siksi oli erityisen mukavaa seurata ohjaajien ja koirien työskentelyä. Havaintoja mitä tein päivän aikana oli että koe muoto vaatii koiralta ja ohjaajalta todella hyviä hermoja ja pitkäjänteisyyttä, hyvä kyky havannoidan ympäristö, muuntautua tilanteen mukaan ja huomasin että kaikilla ohjaajilla oma tyyli "voi menestyä monella tyylillä/tavalla kouluttaa". Kuitenkin nämäkin asiat on asioita jota kokemus tuo tullessaan, koiralta kuitenkin vaaditaan erityisen hyvää malttia ja paineensietokykyä. Jokainen koira sai keskimäärin 3-4 noutoa KOKO päivän aikana muuten koirat ohjaajineen seisoi rivissä "skarppina" tuntikaupalla. Koira on aina ilman hihnaa, koiran pitää sietää tuntikaupalla vieressä olemista, vinkumatta, liikkumatta, nousematta kun edessä työskentelee seisojia, ampujia joka puolella, elävää riistaa alueella, toinen koira noudossa jne. Siinä viedään kyllä koirien ominaisuuksia äärirajoille. Ja kyllähän hyvienkin koirien hermot olivat kovilla kun oli kovasuisuutta, huonoja palutuksia, huonoa pilli kuuliaisuutta,piippaamista, karkaamisia jne Kuitenkin päälimäiseksi jäi mieleen upeat noudot (etäisyydet ja maastovaihtelut todella haastavia) Kyllä kynnys osallistua tuollaiseen kokeen on aika korkea vaikka olisi kuinka hyvä koira. Sanotaan että opin lauantai päivästä mikä sana MALTTI oikeesti tarkoittaa näissä ympyröissä ja sain itsevarmuutta siihen että ehkä omakin koira pystyisi suoriutumaan vastaavanlaisista noudoista joku päivä.

2015984.jpg

2015988.jpg

Sunnuntaina oli sitten meidän vuoro kouluttautua. Kieltämättä täytyy myöntää että sekin vähän jännitti. Aloitettiin aamupivällä kahdessa rivissä (10koiraa) tekemään eri tyyppisiä tehtäviä. Kaikille koirille ei tullut välttämättä saman tyyppisiä tehtäviä vaan haluttiin näyttää eri variaatioita tehtävissä hyödyntäen masto vaihteluja jne. Olimme Eddien kanssa viimeisiä joten odotimme noin 2h ekaa noutoa, jossakin määrin Eddie oli levoton nousi välillä istumaltaan seisomaan ja vinkui pari kertaa (kylläkin lähinnä johtuen muista koirista eikä ampumisesta jne) Ajattelin jo että kun tulee vuoro niin miten käy kun odotus oli pidempi kun koskaan aikaisemmin...meille tuli lähtihakutehtävä jossa Eddie laitettin alueelle lähihakuun, hienosti teki hommia ja löysinkin fasaanin aika kätsysti, luvutus käteen mutta nappasi perään kun fasaani vissiin aika herkullinen lintu koirien makuun... Seuraava nouto oli ykkösmarkkeeraus joka myös meni kivasti. Kouluttajilta sai koko ajan todella hyviä vinkkejä ja neuvoja mitä voi soveltaa NOME-Bssäkin yhtä hyvin. Olin tyytyväinen Eddien työskentelyyn ja miten se jaksoi koko 3,5h kerralla odottaa. Kuitenkaan en uskaltanut pitää sitä ilman hihnaa kun seurattiin rivissä ja vierestä lähti koiria noutoon koska tilanne oli sille uusi, varmsti pysyy kyllä laukauksissa eikä lähde mutta minun mielestä tilanne oli liian uusi että olisin sitä testannut siellä...+ pilannut jonkun toisen suorituksen. Seuraaminen on mielestäni ollut hyvällä mallilla mutta nyt en enään ole samaa mieltä tuossa häiriössä tarvitaan lisää treeniä siihen. Myöskin rivi treeniä että tottuu että muut koirat lähtee vierestä. Iltapäivällä oltiin sitten mukana jahdissa ja siinä katsoin paremmaksi harjoitella pääasiassa malttia ja otinkin vaan lopuksi hyvän hallitun noudon(linja) kun selkeesti ne fasaanit kiinnostivat todella paljon. Mielestäni Eddie oppi tällä reissulla seuraamaan amupjien liikkeitä hyvin, aina kun aseet oli alhaalla Eddiekin istui paljon "löysemmin" kun aseet nostettiin esille kun tilanteita alkoi tulemaan niin osasi jo itse skarpataa ja oli tarkkaavainen. Opittiin paljon saatiin hyviä vinkkejä ja tiedän että meillä on paljon treenattavaa mutta siihen tulikin aika hyvä kipinä...... Selväksi tuli muuten taas että hyvä linja pelastaa monta tilannetta! Kiitos järjestäjille ja kaikille työntekijöille että tällainen mahdollisuus oli järjestetty! Eiku treenaamaan!

Viikon treenivinkki vihdoin päivitetty!